Tutustuminen uuteen ruokaan

Pennut ovat vasta muutamaa päivää vailla kolme viikkoa, mutta koska maidon riittämisen kanssa tälle porukalle on ollut hiukan haastetta päätimme aloitella kiinteään ruokaan tutustumisen pari päivää etuajassa. Äidinmaidon lisäksi muutamat saavat vuohenmaitoa. Alkupäivinä tuo tustuminen kiinteään ruokaan on lähinnä uuden maun tunnustelua, maha siitä ei tosiaankaan vielä täyty. Ruokalistalla on sikanautajauhelihaa höystettynä munankeltuaisella. Tätä makustelua jatketaan nyt muutamia päiviä ennenkuin aterioita aletaan pikkuhiljaa muuttaa oikeiksi aterioiksi, suurinpiirtein alkavan viikon loppupuolella.
Hyvin maistui kaikille uusi menu.

Uusi menu tarjoiltiin ihan vaan sormilla (Kuva Ronja Nieminen)

Hyvin tuntui maistuvan (Kuva Ronja Nieminen)

 Myös pieni kenneltyttö Iina oli tänään ekaa kertaa mukana hoivailemassa pentuja.

Iina -pieni kenneltyttö

Paljon rapsuteltavaa (Kuva Ronja Nieminen)

Kovasti olivat pennut taas kasvaneet muutamassa päivässä ja maitobaarissa käy entistä ahtaammaksi. Kaikilla on myös silmät nyt kunnolla auki ja jokainen liikkuu pitkin laatikkoa. Korvatkin alkavat aukeilla lähipäivinä ja hiukan joku jo viheltelyyn reagoikin.

Mutta valveillaolohetket ovat vielä lyhyitä ja sitten taas uni maittaa. Vaihdoimme tänään myös isommat väripannat koko porukalle, koska edelliset alkoivat käydä pieniksi.

Vierekkäin on turvallista nukkua

 Turvalaidan päälle sammunut (Kuva Ronja Nieminen)

Pientä leikin harjoitteluakin on välillä

Äidin kanssa sängyllä

Muutamat pienimmät pennut pääsevät välillä äidin kanssa sänkyyn syömään rauhassa ettei suuremmat sisarukset rohmua kaikkia drinksuja maitobaarissa nenän edestä.
Lisäksi teimme hiukan alustavaa suunnitelmaa pihalla miten pihalle rajataan aidalla pennuille aluetta, missä voivat ulkoilla turvallisesti, ei nimittäin mene kovinkaan kauaa kun pentujen maailma alkaa laajeta, ensin pentulaatikon ulkopuolelle sisällä ja sen jälkeen ulos.

Välillä kirjallisia töitä

Sillä välin kun Raija nauttii  pentujen kanssa olosta minä olen väkertänyt tietokoneen kimpussa ja  päivittänyt Pentuopasta, urakka vielä jatkuu....

 Ja tilasin siinä sivussa uusille pennun omistajille Salme Mujusen kirjoittaman Pentuaapisen.

Pentuaapinen on täyttä asiaa vajaan parinsadan sivun verran, täynnä hyviä vinkkejä arkeen pennun kanssa.
Myös Musti&Mirri pentupakkaukset on tilattu, samoin MUSH-lahjakortit. Omat kansiotkin on jo hankittu pennuille.

Eli, ei ole kaikki pelkästään pentujen paijaamista ja ihailua pentulaatikon reunalla 😀😅.
Allakka alkaa pikkuhiljaa täyttyä pentujen katsojien kanssa sovituista treffeistä. Vielä on reilu viikko hiukan rauhallisempaa aikaa, pennut asustavat laatikossa, Dina pääosin hoitaa syötön ja siisteyden... Raija ja Velu hiukan auttavat siinä.
Tällä viikolla silmät aukevat kaikilla ja pikkuhiljaa alkaa korvatkin aueta ja kuulo toimia, siitähän se mylläkkä sitten pikkuhiljaa lähtee kunnolla käyntiin, valkoinen lumivyöry. 💓

Kaksi viikkoa täynnä

Tänään pennut täyttivät 2 viikkoa.
Kehitystä on tapahtunut huimalla vauhdilla, silmät ovat jo hiukan raollaan, monet jo taapertavat pitkin laatikkoa jaloillaan ja turkitkin ovat ruvenneet pikkuhiljaa kasvamaan.

Pojat 2 viikkoa

Tytöt 2 viikkoa

Dina on rauhallinen äiti

Pentujen kynsiä leikattiin jo kolmatta kertaa tänään.
Eilen pennut saivat ensimmäisen matokuurin, Canex-tahnaa.. ei kuulema maisutnut kovinkaan hyvälle.. toisin kuin vuohenmaito, jota Raija on antanut pennuille hiukan lisänä koska tuntuu että suuri pesue imee Dinan aivan kuiviin.

Vuohenmaito tuntuu maistuvan hyvin

Pennut alkavat pikkuhiljaa muistuttaa enemmän jääkarhun poikasia kuin laboratoriorottia.

Pienestä pitäen oikeat nukkuma-asennot

Maito on värjännyt pentujen naamat ja etutassuja punertaviksi, vähän väliä kun ovat  maidosta märkänä. Onneksi väri ei ole pysyvä, eikä kyseessä siis ole pinkit paimenkoirat.

Pieniä jääkarhunpentuja

Maitobaarissa alkaa olla ruuhkaa

Maitobaarissa on jo kovin täyttä. Porukka vuorotteleekin ja pienimmät otetaan erikseen välillä ensin syömään, sillä isommat meinaavat rohmuta kaiken.

Pennut hakeutuvat mielellään pentulaatikon turvareunojen alle nukkumaan

Tuskin ovat edes silmät vielä auki kun tämä porukka jo taapertaa ympäri laatikkoa.

Pentulaatikossa viihtyisi vaikka kuinka kauan, on aina suorastaan tuskallista lähteä sieltä kotiin. Pentujen taaperrusta, ryömimistä ja muuta tuhinaa jaksaisi seurailla loputtomiin, vaikkei laatikossa vielä mitään kovin suuria tapahdukaan.
Mutta... tästä se meno alkaa pikkuhiljaa kiihtyä... Sitä innolla odotellessa 😄

Pennut täyttivät viikon

Ensimmäinen viikko on tullut täyteen. Kaikki pennut voivat virkeästi ja ovat nostaneet painojaan.
Edelleen on Dinan ruokahalussa ollut pientä toivomisen varaa, mutta maitoa on kuitenkin tullut, vaikka muutamille pennuille on myös annettu hiukan vuohenmaitoa lisäruokana.
Kynnet on leikattu jo toistamiseen, ne kasvavat nopeasti. ja Bio Sensor ohjelmaa tehdään kerran päivässä.
Elämä on nukkumista ja syömistä - eipä tuolta pentulaatikolta millään malttaisi lähteä kotiin, pentujen mönkimistä voisi vain istua seuraamassa tuntikausia.

Dina on edelleen ollut aivan huippuäiti, hoitelee pentujaan huolella, rauhassa ja levollisesti.  Mummi Nala ja isomummi Fanni odottelevat portin takana milloin saisivat enemmän osallistua pentujen hoivaamiseen.

Pennuilla on eriväriset nauhat kaulassaan, ja tässä onkin nyt ensimmäiset posekuvat viikon ikäisistä.

Pojat ovat siis Sininen, Musta, Harmaa ja Turkoosi. Harmaalla maitoparta kuvassa

Tytöillä värit Keltainen, Lila, Punainen, Vihreä, Valkoinen ja Oranssi.

Osa nukkuu, osa syö... vuorot vaihtuvat lennossa.

Tyytyväistä porukkaa masut täynnä

Sisarusten kanssa on turvallista nukkua...

...samoin mamman jalkojen välissä

...tai äidin kuonon päällä

Nukutaan ja syödään

Elämä pentulaatikossa on asettunut rauhalliseen nukutaan-syödään-nukutaan-syödään rytmiin.
Pikkuhiljaa Dinalla on maito alkanut kunnolla nousta ja pentujen painot lähteneet nousuun.

Maitobaarissa on koko ajan ruuhkaa

Dina on niin hyvä ja hellä äiti

 Dina on tosi hyvä äiti, hellästi ja rauhassa hoivailee lapsiaan. Ruuan kanssa se on hiukan passuuttanut itseään, henkilökunta on joutunut palauttamaan keittiöön joitakin ruoka-annoksia kun Prinsessalle ei ole kelvannut tarjoilut, vaan on tilannut uutta annosta.

Vuohenmaitohörpyt antaa potkua maidon tuloon.

Tänään viriteltiin uudet värikoodit, pehmeät hius-renksut villalankojen tilalle ja kynnet leikattiin ekaa kertaa. Pennuilla kasvaa kynnet nuppineulan teräviksi jo muutamassa päivässä, joten niitä saa ahkerasti olla lyhentämässä, että ei ikävästi pistele Dinan nisillä.

Tänään pennut tulivat 3 vrk ja Raija aloittaa "Bio Sensor"-ohjelman pentujen kanssa. Bio Sensor-ohjelman on tarkoitus stimuloida pennun aivojen synapsien kehitystä. Pentujen hermoston kehitys on hyvin aktiivista 3-16 vuorokauden iässä, ja Bio Sensor-ohjelma kohdistuu juuri tuohon ikäkauteen. Aivosolujen välisten synapsien määrällä on vaikutus koko hermorakenteeseen. Mitä enemmän koiralla on synapseja aivosolujen välillä, sitä enemmän sillä on mahdollisuuksia käyttää aivokapasiteettiaan.

Bio Sensor-ohjelma suoritetaan pennuille 3-16 vuorokauden iässä kerran päivässä. Ohjelman ärsykkeet eivät kuulu sen ikäisen pennun luontaisesti kohtaamiin ärsykkeisiin. Ohjelmaa ei toisteta useammin, sillä liiallinen stressaaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Pentu kerrallaan käydään kaikki viisi kohtaa läpi:

1. Kosketusärsyke

Kutitetaan pentua yhden tassun varpaiden välistä pumpulipuikolla. Ei ole väliä ilmaiseeko pentu tuntevansa ärsykkeen vai ei. Kesto 3-5 sekuntia.

2. Pystyasento (pää ylös)

Pidetään pentua molemmissa käsissä niin, että se on pystyasennossa, pää hännän yläpuolella. Kesto 3-5 sekuntia. 

3. Pystyasento (pää alas)

Kuten edellä, mutta pää alaspäin. Kesto 3-5 sekuntia. 

4. Selkäasento

Pidetään pentua selällään kämmenillä. Kesto 3-5 sekuntia. 

5. Lämpöärsyke

Asetetaan pentu mahalleen märälle, jääkaappikylmälle pyyhkeelle. Ei estetä pentua, jos yrittää ryömiä pois alustalta. Kesto 3-5 sekuntia.

Pigmentit on tummuneet nopeasti, nyt jo nenät ja tassunpohjat on monilla mustat

Mahat täynnä on hyvä ottaa unet -kunnes seuraava nälkä ylllättää.

Iso joukko valkoisia - ja pieni bonusylläri

Pennut ovat syntyneet 💓

Raija mittaili Dinan lämpöjä kuten asiaan kuuluu, ja tiistaina 11.6. aamun lämmöt olivat vielä ihan normit, eli 37.5. Ei siis mitään kiirettä vielä. Kunnes illalla hän huomasi joitakin veritippoja lattialla ja huolestui tietysti kovasti. Olihan Dina siinä jo hiukan levottomana kierrellyt ja läähätellyt, mutta sehän nyt ei kovinkaan tavatonta viimeisellä viikolla (ja näillä helteillä) ole. Raija mittasi siinä illan lämmöt ja ne olikin jo 36,8

Mutta tuo, että tulee "kirkasta verta" ennenkuin synnytys oikeastaan on alkanut ei kuulosta hyvälle. Niinpä sitten lähdimme pienessä shokissa ja pelko persiissä tuhatta ja sataa päivystykseen.  Heti kun näin Dinan siellä,  niin mielestäni se näytti kovasti sille, että nyt on synnytys käynnissä, eikä sitä verta nyt mitenkään lainehtimalla tullut, enemmänkin sellaista  normin limaisen oloista pientä.. Ultrassa varmistui, että sydänten sykkeet näkyi selvästi, ja pentujen liikkeet samoin. Eläinlääkärin mielestä kohdunsuu oli myös auki (vaikka totesikin nauraen, että tai sitten hänellä on niin lyhyet sormet ettei edes yletä kohdun suulle asti)

Käynti päivystysvastaanotolla toi huojentavia uutisia

Huojennus oli siis valtava... siitäpä sitten ajelimme Raijan luo ja suunnittelimme, että josko keitellään teet tässä pentujen syntymään odotellessa. Dina kävi pentulaatikossa mallailemassa, että onko peitot paikoillaa.

Pentulaatikko kelpasi Dinalle, vaikka karva-alusta otettiinkin vielä pois tieltä.

No, ei sitten keitetty teetä -ei ehditty.. nimittäin siinä samassa Dina alkoikin työnnätellä jo aika reippaalla tavalla ja ennenkuin ehdimme juurikaan edes tajuta, että nyt oikeasti pennut ovat tulossa, syntyi ensimmäinen pentu, poika,  kohtuullisen helposti ja vaivattomasti. (ainakin siis meidän mielestä näytti sille, Dina olisi saattanut sanoa jotain muuta)

Muutama vauva on jo syntynyt

Kello oli tuolloin 23.04   Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin tuli seuraava poika, sitten taas heti kohta tyttö perään.

Aamu seitsemältä -  8 tuntia ensimmäisen syntymästä - syntyi viimeinen, se yhdeksäs... (niin luulimme) Kaikki meni kuin oppikirjasta, synnytys eteni sujuvasti ja Dina osasi heti hoidella pentuja kuin vanha tekijä.

Pieni lepotauko seuraavia odotellessa

Kaikki kolme, Dina, Raija ja minä olimme kyllä jo todella väsyneitä valvotun yön jälkeen. Ja huojentuneina että nyt on kaikki pennut hienosti maailmassa virkeinä ja reippaina, pääsimme siivoamaan pentulaatikon ja pesemään emän siistimmäksi synnytyssotkujen jäljiltä.
Minä lähdin kotiin aloittelemaan etätyöpäivää kohtuullisen pää sumussa ja Raija jäi pentulaatikon reunalle ihailemaan suurta katrasta -pää sumussa.

9.20 sain Raijalta tekstiviestin, että HUPSISTA, nyt tuli vielä yksi poika 💓 eli saimme sitten vielä yhden bonus-pojan lauman jatkeeksi.
Niinpä meillä onkin  nyt täys kymppipentue. Kuusi tyttöä ja neljä poikaa... Emä  ja pennut voivat hyvin... kasvattaja ja apukasvattaja ovat sen sijaan univelkaisia ja päät pyörällä...

Eli näin syntyi Mihela's S-pentue, 10 pientä valkkarivauvaa, virallinen syntymäpäivä on siis 12.6.

Onnellinen ja väsynyt Dina-mamma ja 9 pentua (yksi jossain piilossa).. Se hetki  kun minä lähdin kotiin.

Dinan ja Icen rakkaustarina alkaa

Menneen talven aikana etsin Dinalle sulhoa ja lopulta tulevien pentujen isäksi valikoitui komea, ihanaluonteinen "Ice" (Devoted One's Brilliant Ice) Sovimme pariskunnalle treffit jotka sitten toteutui huhtikuun puolessa välissä.
Treffit sujuivat kuumissa tunnelmissa, selvästikin molempien mielestä perheen perustaminen oli kovinkin ajankohtainen ja loistava idea 💕

Dina ja Ice tapasivat kahdesti, ja toukokuun puolessa välissä Dinan kanssa käytiin ultrassa, ja suuri joukkueellinen valkoisia vauvoja siellä näkyikin.Voi miten onnellisia olimme 💗

Raskausaika sujui ilman sen suurempia ihmeellisyyksiä ja koska viime kesän pentueen kanssa kävi surullisesti, halusimme nyt varmistaa myös rtg-kuvalla, että varmasti pentuja on edelleen tulossa.
Rtg-kuvan perusteella eläinlääkäri laski että kyllä siellä se 9 pentua olisi tulossa. Melkoinen sillisalaatti se kuva oli, eipä siitä meikäläinen osannut kovinkaan hyvin eritellä että ketäs sieltä on tulossa.
Siinäpä menikin päivä sulatellessa tuollaista ilouutista - pää pyörällä meillä molemmilla, sekä Raijalla että minulla, olimme varovaisesti toivoneet, että kun nyt edes pieni pentue tulisi ...

Dina ja Ice

Huhtikuun treffeillä